Tai ei ihan vielä, olen vasta panemassa niitä sinne.  Kunnes uuni on kyllin kuuma vastaanottamaan viimeistä kohotusta tekevät sämpylät.

Jonkin aikka olen havahtunut anivarhain, siinä viiden, kuuden välillä.  Täönä aamuna havahduin siihen, että aamukahville ei ollut oikein mitään hyvää tonnikalan alle.  Piti eilen käydä kaupassakin ihan moisen takia.  Mutta en sitten saanut laitettua kenkiä jalkaan, autokin olisi pitänyt syyslehdistä siivota ja mitä kaikkea.  Joten torkutellessa meni ilta ite eestään,

Nyt, vähän yli kahdeksan, on siis sämpylätaikina alustettu kohotettu ja viittä vaille uunissa, kunhan se on 225 asteessa.  Kahvinkeitinkin on valmiiksi panostettuj ja kohta rohisee (vanha keitin).  Olen lähes leuhka itsestäni, kun pitkästä aikaa sain jonkinlaisen leipomuksen aikaan.  Tai ainakin niin toivon ja odotan.  Jos onnistuvat, niin pelkkä oivariini riittää sämpylän päälle.

Jokohan se uuni...