Eräänä iltana männä viikolla seisoskelin eteläisellä terassillamme aikomuksena puhaltaa tuikkukynttilä sammuksiin valomerkiksi. (Mielikuva:  Kartanon hovimestari iltatoimissa  merelle avautuvalla marmoriterassilla vapaaherran ja hänen mielitiettynsä nauttiessa sisätiloissa kristallipikareista iltasampanjat ennen hektisen kuumaa lemmenyötä.  Totuus:  Harmaantunut ukonretale seistä toljottaa virttyneessä oloasussaan ryysyrantalaiseen tapaan rustatulla rakennelmalla hämärässä illassa vaahteroiden varjoissa.)

Niin, minähän siellä seisoskelin ja olin juuri puhaltamassa tuikkua sammuksiin, kun tunsin jalkopohjissani pientä, tasaista värinää.  Sitä kesti vain pari, kolme sekuntia, mutta yhdisti tuntemuksen 90-luvun alun Japaniin, jossa kesäteatterimme oli esiintymässä  kansainvälisillä teatterifestivaaleilla Suomen edustajina.  Siellä, Yokohamassa, korkeatasoisen hotellin ties kuinka monennessa kerroksessa tunsin jalkopohjissani vaimean värinän.  Seuraavana päivänä se toistui, jolloin mainitsin asiasta muillekin.  Sehän aiheutti tietysti palkkää naureskelua tyyliin puhkeamaan alkavasta delirium tremensistä, kun arvelin kyseessä olevan pieni maanjäristys.  Ei sentään japanilainenkaan olut niin vahvaa ole ja sakea taas ulkomaalainen pysty edes juomaan jo sen ällöttävän hajun takia.  Ei niitä väristyksiäkään enempää esiintynyt sen reilun kahden viikon aikana, jonka saarella vietimme.  Ei, vaikka join vielä monta olutta.

Nyt siis jalkopohjissa tuntui SE väristys, vaikka vasta suunnittelin suomalaisen iltakaljan kippaamista.  Se vaan oli outoa, että tuo pikku tapaus muistui mieleeni viidentoista vuoden takaa.  Sisään mennessä juttu oli jo mielestä unohtunut, kun oli huoli siitä että oliko jääkaapissa kylmää kaljaa.  Onneksi oli - annoin yhden vaimollekin.  Niin antelias mies olen.

Sitten oli lehdessä juttu, että Jyväskylän lähellä - oliko se nyt Oravisaaressa - oli tapahtunut selvästi mitattavissa oleva maanjäristys illalla yhdentoista aikoihin.  Siis samana iltana samaan aikaan, kun olin ollut puhaltamassa tuikkua sammuksiin.

Minun olisi pitänyt ryhtyä seismografiksi.  Ottakaapa yhteyttä, Maanjäristyslaitoksen henkilökuntapäällikkö.  Tulen mielelläni sinne tuntipalkalla töihin.  Hommat teen etätyönä täältä kotoa käsin.