kun aurinko paistaa, ilma on lämmin ja raikas, tuuli kuivattaa ruohikkoa ja tuli käytyä viidakossa, jota virheellisesti puutarhaksi kutsun.  Onneksi ennen sadekautta olin viidakkoveitselläni raivannut pääreitin auki, joten sinne syvemmälle tunkeutuminen oli suhteellisen helppoa.  Yksi siilikin oli keskellä polkua aurinkoa ottamassa ja ettoneella.  Jäin juttelemaan, mutta ei se joutanut pitkiä tarinoita kuuntelemaan, vaan rapisteli pusikkoon, etteivät piikit kärventyisi kuumuudessa.  Lupasi sitten illalla poiketa ruokapaikalla.
Vattupuskissa näytti olevan runsaasti raakileita, eivät ainakaan olleet kuivuudesta kärsineet.  Ultralyhyessä perunapenkissäni varret kasvoivat komeasti tumman vihreinä.  Kyllä sieltä muutamat keitinperunat saa. Punaiset ja mustat viinimarjaraakileet olivat hyvin kehittyneitä.  Tosin halla oli keväällä puraissut sieltä täältä.
Nappasin mukaan yhden piitkän raparperin syödäkseni sen sisällä. Siis hapanta nauttimaan keskellä päivää! Vanhan mansikkamaan paikalle olin tuonut muutama vuosi sitten pari marja-aronian taimea. Nyt ne olivat tehneet jo aika paljon marjaterttuja. Tietysti harakat napsivat ne taas ensi syksynä odotellessani, että ekat pakkaset purevat marjat makoisiksi.  Pitänee tällä kertaa olla viisaampi ja kierrättää ne marjat pakastimen kautta.  Löysinpä muutaman kypsän mansikankin heinien seasta.  Olivat niin piilossa, etteivät edes räkätit ole niitä havainneet.  Hylättyä seutua.  Ennen vanhaan, kun nykyinen viidakko vielä oli puutarhan oloinen, niin kämmenensä sai hakata aroiksi räkättejä hätistäessään.  No, kunhan pensasmarjat kypsyvät, niin eiköhän niiden sulosointuja pääse kuulemaaan.
Yläviidakko omenapuineen ja vanhoine marjapensaineen jäi vielä tutkimatta, kun piti viedä kämmenkupissa vaimolle pari punaista mansikkaa ja itselle se raparperi.

Mutta eihän Afrikan viidakkoakaan kerralla kartoitettu.  Jokohan huomenna tarvitsee hellehattua, sellaista korkkista, jollainen Livingstonella oli pään suojana puista putoavilta apinoilta ja villikissoilta.

J.K.  Se siitä viidakossa rypemisestä seuraa:  löysin aamulla jalkataipeestani punkin alun.  Revin sen irti inhon väristyksin.  Nyt sitten odotellaan borreoloosia tai jotain muuta mukavaa.  Seuraavaksi menen sinne alastomana pyöriskelemään tekemään uutta ennätystä punkkien kuppauksessa!