Anteeksi vain niille saman jutun seitsemän kertaa lukeneille.  Yöllä pyöritti tuota rinkulaa, eikä suostunut kirjautumaan.  Siispä yritin sen seitsemän kertaa, kunnes kyllästyin.  Olkoon, kun ei sillä kirjoituksella Sofi Oksasta kumminkaan  voita.

Aamullakaan en kerennyt konetta avata, kun piti lähteä kaupunkiin uutta pukusysteemiä hakemaan.  Kotiin tultua oli sitten monenlaista puuhaa ja ruuanlaittoa ja ruokaperräistä niin, että koneelle hinauduin vasta äsken.

Ja mitä siellä odottikaan.  Melkein hävetti, ainakin nolotti moinen itsensä korostus.  Vaikka olikin tahaton, mutta tyhmä.  Siis en minä, mutta tuo kone (osoittaa sormella närkästyneen näköisenä nenä solmussa).

Hyi sinua, kone.  Pitäisi vähän rajoittaa!  Poistin kiireesti monistukset.  Sorry, lukijani.