Jo koululaisena sain tottua siihen, että mainittiin tyhmäksi.  Jos eivät opettajat sitä ääneen sanoneet, niin ainakin palautetuissa kokeissa se näkyi: punainen väri näkyi koepaperin läpikin, ei tarvinnut sen kummemmin tutkia.

Nyt se on sitten tutkittu oikein tieteellisesti ja oikeaksi todistettu: nykynuoriso on hypähtänyt viisaudessaan aivan uudelle tasolle. Älykkyys suorastaan hehkuu nettisukupolven korkeista otsista.  Ja ainoastaan sen ansiosta, että ovat kyyhöttäneet näytön edessä kaksivuotiaasta asti.  Korostetun kuperan otsan vastineeksi heidän käsivartensa pitenevät, säärensä lyhenevät ja heikentyessään lenkoutuvat.  Luonnollisesti paljosta naputtelusta näppivoimat oleellisesti lisääntyvät.  Joten koht´ikkään nuorisoa ei juurikaan tapaa lähikaupungin kävelykadulla vaan läheisen Puistokadun lehmuksissa.  Sieltä he mesettävät toisilleen innokkaasti päästellen samalla soinnillisia kurkkuääniä älykkyytensä merkiksi.

Olenhan itsekin viettänyt yökaudet kirkkaana hehkuvan ruudun ääressä huhuillen ja houkutellen toisia bloggaajia kommentoimaan.  Samaisen tutkimuksen mukaan myös suurten ikäluokkien otsalohko saattaa tällaisessa toiminnassa aktivoitua ja jopa kasvaa.

Olenkin huomannut tämän parin vuoden aktiviteettini aikana jalkojeni lihasten heikentyneen.  Luulisin sieltä siirtyneen lihasmassaa otsalohkooni aivosoluiksi muuntautuneina.  Sormella koittaessa tunnen ikäänkuin kaksi pientä pattia otsani yläkulmissa.  Luulin niitä ensin finneiksi, sitten oletin pienen pirun sieltä pyrkivän pintaan, mutta...

...luulenpa, että päässäni on kehittymässä älyaivojen esiaste.  Kunhan jaksan vielä muutaman yön pakertaa, niin haastan uudelleen Ezikoisen esikoisen muistipelin jaloon kilpaan.