- Voi ihmettä!  Kevät on jo ihan huulilla, aurinko lämmittää, lumet sulavat silmissä, sen verran pakkasta että aamulla on hieno hankikanto.

- On se sitten niin hirveän loistavaa!  Kuka se muka aamujäykille hangille kerkeää, aurinko toljottaa makuuhuoneeseen säleiden läpi suoraan silmiin niin, että puolisokeana törmää silmänsä mustaksi oven pieleen, kun on kamala kiirus vessaan.  Eikä kukaan usko, vaikka sanoisit vaimon lyöneen vieraissa käynyttä miestään.

- Vaikea tuommoista on sinusta uskoakin, sentään tuolla näöllä ja iällä.  Olet tainnut olla aina niitä pakkouskollisia tyyppejä.  Hehkutellaan jalolla luonteella, vaikka ei edes nuorenakaan ole kelvannut.  Älä nyt kumminkaan masennu ihan tykkänään, jospa joku kevätauringon sokaisema, juoksuillaan oleva naarasihminen sinustakin innostuisi.

- Liian myöhäistä.  Vuosituhat vaihtui jo aikoja sitten.  Silloin jokin naksahti ilmoittaen selkäytimeeni, että se oli sitten siinä, se seksielämä.  Jäljellä on enää sijaistoiminnot, kuten shakinpeluu tai se ikibravuurini, pasianssi.Sentään monet kuvaristikot saan tehtyä lähes puolilleen, on silleen dementian estotoimintaa. Luin juuri et-lehdestä.

- Aivan, mutta viitsisitkö olla soittelamatta aamuyöstä, että mikä on viisikirjaiminen pitkäkorvainen elikko, joka alkaa koolla.

- Ei se kameli ainakaan ollut oikea vastaus.  Laitoin siihen kanis.  Varmaankin latinankielinen ilmaus.

- Just joo.  Noiden aurinkoaamujen varalta laita ne säleverhot silleen kokonaan kiinni, etteivät ne säteet tunkeudu silmien kautta sulattamaan loppuja aivojasi. 

- Loistava neuvo.  Mihin minä joutuisinkaan ilman parasta ystävääni.  Minä kun niin tykkään nukkumisesta, joka on ehdottomasti mieliharrastukseni.  Kaamosaika on ihmisen parasta aikaa, kestää vain niin vähän aikaa.  Muuttaisin peräpohjolaan, mutta yötön yö pilaa senkin seutukunnan.

- Taidanpa tästä häipyä.  Tulen taas käymään lokakuussa, kun olet täynnä synkkää iloa tulevista lähikuukausista.

- Pah!  Hyvä, kun pari kolme kuukautta kestävät.  Sitten pitää sirrisilmin taas katsoa keväthankia.  Perunakellarin laariin olen jo kesäpetini pedannut.