Sorry vaan, folks, tuolla otsikolla halusin vain herättää uteliaisuutenne.  Että minkävärisellä serpentiinillä, minkä lajin emeritukselle ja miten korkeaan otsaan?  Kuoliko se?

Huuhaata oli koko otsikko.  Kylällä kyllä kävin ja näin siellä pari humalaista mökeltämässä.  Monella mutkalla röhnöttivät puiston penkeillä kaupan edessä ja solkottivat kiireisille ohikulkijoille. Taisipa muutama heittää herjaa takaisinkin, kun huomasivat istujien olevan liikuntakelvottomia.  Yksi yritti nousta auton kyytiin, mutta kovasti pieni oli apukuskin ovi - molemmilta laidoilta ja ylälaidastakin.

Jätin kaikki vapun hörhövempaimet ostamatta ja tuhlasin sen sijaan Muumi-aiheisiin mukeihin ja syviin lautasiin, kaksi kutakin.  Olivat niin keväisen oloisia ja iloisia.  Turhan kalliitakin, mutta heräteostoihin olen sortunut ennenkin.  Niin kuin se autokin, jota olen odottanut jo kolme kuukautta.  Muumi-jutut sain heti mukaani.  Kotona uudistettiin mukit kahvin ja donitsin avulla ja vähän ajan päästä täytettiin samat mukit tuli- eli lihaliemellä.  Kun ei viitsinyt kunnon ruokaa tehdä. Haukattiin samalla hyvin ohkaista perunarieskaa. Se maitui vähän eiliseltä sanomalehdeltä.

Kissa on kelluskellut koko päivän auringon hellittävänä, välillä vain ruokaa vänissyt.  Ja huolto on pelannut.  Kaiken maailman sirkut pitävät korkeaa veisuuta lintujen ruokapaikalla, keltaisia ja vihreitä ja ruskeita, taitaa olla kukertaviakin siivekkäitä.  Kissa ei viitsi luomeansakaan lotkauttaa mokomien parvipilvien takia: liika on liikaa.

Ihan mukavaa, lepsukkaa aattoa meille ja teille.