ja juhliakseni vuoden neljännen kauden alkua valmistin kunnon lihakeiton.  Poikkesin sikäli entisestä, että ruskistin lihat valmiiksi ennen keittämistä.  Muutama viikko sitten kirppikseltä ostamani valurautapata oli ekä kertaa käytössä osoittautuen yhtä hyväksi kuin miltä näyttikin.

Samoin kuullotin vihanneksetkin niin, että niistä sai kaikki herkkumaut irti.  Kun lopuksi hukutin perunat liemeen, niin tuli isohko pata melkein piripintaan.  Hienosti onnistui ja kehuin keiton syvänpehmeää makua niin, ettei vaimo sanansijaa saanut.  Lihakin oli niin mukavasti pehmennyt, että hienontui ihan minimaalisella leuan louskutuksella.

Kunhan saamme padan tyhjäksi, niin seuraavaksi teen siihen leivän.  Otin lehdestä talteen reseptin, jossa taikinaa kohotetaan muistaakseni 18 tuntia pienellä kuivahiivamäärällä ja vasta sitten paistetaan padassa tai kattilassa.

Toivottavasti siinä hommassa ei pata kattilaa soimaa.  Muut tykötarpeet ovat kasassa, mutta pellavapyyhe on niin hyvässä tallessa, etten sitä löydä.

Mutta eiköhän se siitä.  Kissakin varustautuu kylmiin keleihin, miksen siis minä.  Tosin olin ladannut jo kylmään kesäänkin, mutta varmuus on paras.