voisi aloittaa sellaisen sarjakirjoituksen esimerkiksi otsikolla "iltasatu".  Se olisi iltaisin tapahtuva tarinatuokio ollen otsikon puitteissa hyvin väljä aiheiltaan, mutta kuitenkin myös sitova jonnekin sinne toden ja mielikuvien välimaastoon.

Onnetonta siinä olisi se, että aivoni lähtevät toimimaan kirjoittamisen merkeissä vasta puolenyön jälkeen, jolloin oikeat ihmiset ovat jo nukkumassa.  Eli iltasatu olisi oikeasti yösatu, jonka voisi lukea sitten oikean ihmisen aamukahvin yhteydessä.

Taisi olla parin takaisen joulun alla kun kirjoitin joulukalenteria.  Usein en aloittaessani seuraavan aamun avausta edes tiennyt itsekään, mitä sieltä luukun takaa kulloinkin löytyi.  Silti aina epätoivoissani jotain keksin. 

Tekisi nytkin eetua potkia laiskaa vetelystä takapuoleen, asettaa itselleen jokailtainen dead line ja keksiä jotain muuta, kuin kertoa omasta typerästä mitääntekemättömyydestään.

Ihanne olisi päästä kirjoituksissa hieman samaan tunnelmaan, kuin Jussi Jurkka aikoinaan television iltasaduissaan, joissa hän aina lopuksi toivotti hyvää ötyä.

Että semmoinen ajatus putkahti tuonne taka-aivon mutkaan.  Antaapa unen hautoa asiaa.

Kunnon ötyä kaikille!