Tänään oli niin hämärää koko päivän, ettei saanut silmän täyttä valoa.  Vielä torkahdinkin sohvalle, kun en tiennyt, olivatko silmäni auki vai sulki.  Havahduin siihen, kun teeveen viiden uutiset olivat jo ohi.  En nähnyt edes hurmaavia monisatametrisiä piikitysjonoja terveyskeskusten ulkopuolella.  Kipeiksihän ne riskiryhmät tulevat.  Johonkin ryhmään kai täällä meilläkin kuulutaan, mutta lienee parempi olla kuin ei olisikaan ja pysyä kotona turvassa.

Yksi hyvä hämäyskeino on mennä tuohon tien varteen viikate olalla päivystämään.  Jos siihen tulee toinen samanmoinen kuikkimaan, niin sanon vain, että tämä kiinteistö on jo hoidossa, että jatkakaa te, hyvä herra, kiireitänne ihan rauhassa.

Ei meidän talo juuri näkynytkään tänä iltana tielle asti, kun sumu oli niin sakea, ettei siihen enää mikään lumipyry sekaan mahtuisi.  Ei sellaista myöskään luvattu tänne Päijänteen länsipuolen latvoille.  Huomenna ei tosin autolla tarvitse mihinkään, kun hoidin kauppajutut tänään ja ostin lihakeittotarpeet.  Rautapataan tehtynä sitä riittää taas muutaman päivän ajaksi ja olo tuntuu Huovisen hamsterimaiselta, tuli sitten millainen myrä tahansa.

Ja onhan se korkkaamaton konjakki hyvänä kriisiapuna, jos tauti iskee.  Pari kunnon kulausta, niin johan on kumma, jos vilu sen jälkeen viihtyy. 

Hyvä on, lupaan olla mainitsematta enää sen juoman nimeä.  Vähemmästäkin lukija hermostuu tajutessaan olevansa vailla mitään hätävaraa.  Korkeintaan mustaviinimarjamehua ja eukalyptushöyryjä, joiden vaikutus on lähellä placebota verrattuna...hm...

Olisi mukava katsoa pitkästä aikaa maanläheinen Hamsterit, jossa Heikki Kinnunen oli parhaimmillaan.  Sitä aikoinaan katsoessa heräsi toive kolmen metrin lumikinoksista vesikattoon saakka, tuuli ulvomassa hormien liepeillä,  pakkasen pureskellessa nurkkapieliä, maakellarista täynnä eri lihalaatuja, makkaroita, säilykkeitä, nauriita, lanttuja, omenia, porkkanoita, kiliseviä pullorivistöjä ja...

Huokaus.  Sellaisia talvia ei enää ole kuin elokuvissa.  Kaikki ne kellarin herkutkin olisi syöty jo jouluun mennessä - ja viimeinen pullo pohjillaan.

Ja henki katkolla!  Hyvä, jos katsoa kestäisi sellaista herkuttelua ja hyvää oloa.