Niin voisi sanoa sille epämääräiselle oliolle, joka vie nuoruuden, onnen, varat (myös ne henkiset, jos niitä on ollut) sekä viimein sen henkirievunkin.  Tässä iässä saa jo olla kitkerän katkera, sillä vuoden vaihtuessa tietynlainen riski lisääntyy olemassa olemisessa. 

Tuli siitäkin suuta murrettua lukiessani ikäkertoimen lisäävän veroni määrää, kun sanoivat meikäläisenkin hoitokustannusten tulevan yhteiskunnalle joka hetki kalliimmaksi ja kalliimmaksi.  Ja hitot, sanon minä!  Sanoisin pahemminkin, mutta olen sentään saanut vanhan ajan kasvatuksen, jolloin ylenmääräistä kiroilua ja sukupuolielinten kirjaamista pidettiin epäkorrektina, ellei suorastaan sivistymättömyyden merkkinä.  Voimasanojen holtiton viljeleminen autioittaa vähitellen koko suomen kielen.

Asiaan palatakseni, olen viimeksi käynyt lääkärissä reilut kaksi vuotta sitten uusimassa ajokorttia, jota tosiasiassa ei tarvinnutkaan uusia.  Olivat säännöt jossain vaiheessa muuttuneet. Oli siitä kuitenkin se hyöty, että lopetin siihen paikkaan tupakan käryyttämisen.  Tuli vain sen aika.  Ja oli siinä Ilkka-Matti Ahon asiallisella puheellakin vaikutuksensa.  Sai vanhan paukapään hollilleen.

Tänä aamuna olin repiä lopullisesti jo valmiiksi halkinaiset olohousuni, kun luin lehdestä ministeri Pekkarisen ehdotuksen jostain omantunnon lisäverosta tai sellaisesta.  Halivatun kakstoista, vastahan laitoin maksuun jonkun ylimääräisen kertamaksun, joka lienee feikki kertamaksu siten, että ensi vuonna se julkistuu pysyväisenä ja vähintään kaksinkertaisena.

Onneksi lisämaksuehdotus koski vain kunnon palkkaa saavia, joten ei pelkoa meikäläisellä eikä myöskään varakkailla, irtopinnaheitto se vain oli. Täytyyhän sitä jotain, kun pääministerikin...  Itse ehdottaisin, että viedään kaikki ihmisoikeudet niiltä yrittäjiltä, jotka siirtävät tuotantonsa Intiaan tai Kiinaan. 

Omalta kohdalta olisi kuulema tehtävä ensi vuoden lupauksia.  Mutta heikkona luonteena useimmat lupaukset olen tehnyt kesken vuotta, jolloin ne pitävätkin - joskus.

Sinnitellään nyt kumminkin vaikka hengissä, kun ei parempaakaan tähän hätään keksi.