On se niin pumpulia, kun astelee melkein nilkkaa myöten lumessa eikä silti tunnu minkäänlaista  lumen kitkaa.  Kevyesti kulki vaari - ainakin alamäkeen.  Mutta pienessäkin vastaleessa pisti välittömästi puuskuttamaan.

Yksi hyvä puoli kylläkin ilmeni:  ei tarvinnut pysähdellä röhkimään keuhkonkappaleita hangelle.  Reilun kahden vuoden tupakoimattomuuden jälkeen keuhkoissa on siinä suhteessa tapahtunut selvää toipumista.  Ehkä kuolen johonkin muuhun kuin keuhkoödeemaan.

Tuskin maltan odottaa. 

Mutta Mutterissa oli hauska ja virkistävä kolmituntinen.  Talon isännän vaimolleen rustaama ateljee on pohjakaavaltaan mutterin muotoinen, siitä nimi.  Keskellä lattiaa hehkutti lämpöään kamiina, jossa makkarat kuumenivat hetkessä.  Eikä ihmisillekään tullut vilu, vaikka varmuuden vuoksi puhuimme lämpimäksimme lähes läpiä päähämme.  Kirjoitettuja nuoruuden muisteluksiakin riitti.  Sen verran nuoria kumminkin, ettei menetettyä Karjalaa kukaan haikaillut, vaan pysyttiin tiukasti uusien rajojen sisäpuolella.  Tukeva pöytäkin lähes notkui herkuista.  Väitän kuitenkin, että talon paksukarvainen Iita-koira sai osansa.  Ainakin minun makkarastani.

Tosin vapaassa keskustelussa sivuttiin poliittisiakin aiheita, pistettiin ilmastointiasiat  järjestykseen pienentäen hiilijalanjäljet lähes olemattomiin eikä syyllistetty edes koiranomistajia, vaan tuhahdeltiin yksissä mielin tilastoille, joissa väitetään citymaastureiden aiheuttavan koiraa pienemmän h-jäljen.  Johan tuollaiselle tutkimukselle kissatkin nauravat!  Jotain rajaa sentään, vaikka monenkarvaiset aviisit meitä päivittäin yrittävät huiputtaa.t

Ei olisi malttanut pois lähteä, mutta eihän makeaa mahan täydeltä, vaikka saimmekin vielä kotiinviemisiksi pussillisen herkullisia irtokarkkeja kukin, paitsi ne pari kovettua luonnetta.  Kinkku onkin lopussa, joten täytyy toistaiseksi tyytyä karkkidiettiin.  Sen tulokset näkyvät keskivartalossa vain parin päivän viiveellä.

Tuskin maltan odottaa.