Lumi on ihan kiva juttu, kun se synkän ja pimeän syksyn jälkeen verhoaa maan.  Vähän aikaa tuntuu olokin virkistävän valoisalta, sisällekin virittelee tuikkukynttilöitä ja vaimonkin kanssa puhuu romanttisia nuoruusmuistoja tyyliin että muistatko, kun katseesi kohtasin siellä valtiontalolla kaikkien niiden tanssivien parien yli ja vannoin itselleni, että sinut vielä saan itselleni... 

Mutta sitten ajatuksen lanka katkeaa, kun kissa pitää päästää sisälle ja samalla tuulispäänä oven avauksessa virtaa huoneen täyttävä arktinen jääpakastinhorrori.  Kissallakin on kiire juosta takakamarin nahkatuolin suojiin, jossa se asettuu asentoon, joka ilmentää syvää loukkaantuneisuutta siitä, että juuri häntä kohdellaan väärin ja kaltoin.

Olisi pitänyt toteuttaa se aikaisempi haave eli että eläkepäivinämme muutamme joko Espanjaan tai Kyproksen Kyrenian vuoristoon, jossa ei tuisku tapa eikä helle hiukaise.  Mutta sitten piti mennä ostamaan ostamaan omakotitalo puolen hehtaarin puutarhatontteineen, joka kovalla ahertamisella saatiin ihan kohtuulliseen kuntoon. 

Sitten vuodet vierivät, viidakko valtasi takaisin paikkansa ja itsekin oppi enempi katselemaan kuin tekemään.  Puutarhan hoitoa on nykyisin lähinnä sitä, että syöttää kesäiset siilet ja talviset tirpuset.  Se ei onneksi merkitse maan kuokkimista tai lapion heiluttamista, kunhan kolata jaksaa.

Onneksi raha on toistaiseksi riittänyt remontteihin.  Ja omakotiasuja saa koko ajan varautua uusiin, ja yhä uusiin.  Eikä nytkään tullut sitä 7,3 miljoonan lottopottia, joskin se meni Kangasniemelle, jossa vaimo on syntynyt ja lapsuutensa elänyt.  Joten voisi se onnellineninehmo jakaa meillekin edes sata tuhatta.  Tosin siitä tulisi vain uusia ongelmia vaikkapa vain  lahjaveron suhteen.  Joten pitäkää rahanne ja seotkaa seteleihinne ihan rauhassa!

Heti, kun pakkanen laskee, niin suostun ajattelemaan positiivisesti.  Kesän koittaessa saatan jopa riehaantua, sikäli mikäli aurinko suostuu paistamaan samalla tavalla kuin viime kesänä.  Varjossa silloinkin viihdyttiin, mutta sivusta oli kiva katsoa oikeaa kesää.

Onneksi on tulossa muutama päivä ja yö, jolloin saa irstailla rasvaisen kinkun valuessa vapaasti molemmista suupielistä valtoimenaan.  Lahjoista ei niin väliä, kunhan muutaman rasian täytesuklaata saa sisuksiinsa.  Sen jälkeen  voi keskittyäkin naistenlehtien kevään laihdutusohjeisiin.

Jos jaksaa, mukavassa sängyssään kylkiä kääntäessään.