Tänään tuntui olevat sopivan säinen keli kunnolliseen auton puhdistukseen ja vahaukseen.  Pilvipoutaa ja itikoita sen verran, että pitivät koko ajan pienessä liikkeessä laiskan miehen.

Auto olikin sisätiloiltaan aika kurjassa kunnossa: hiekkaa, kuivia lehtiä, kissankarvoja (kulkeutuvat sisältä ihmisvaatteissa, kissa itse ei autossa oleskele).  ikkunatkin kaipasivat kunnon sisäopesua.

Tuntikausia siinä menikin, mitä nyt välillä kävin vissyä juomassa ja leipäpalan syömässä.  Kissallekin piti välillä raksuja tarjoilla, vaikka muuten se makasi laiskana ja lötkönä pihapöydällä.  Edes itikat eivät sitä häirinneet, kun sen turkki on pitkäkarvaisempi kuin itikan kärsä.

Viiden maissa homma alkoi tuntua jo jäsenissä, mutta kyllä auto kiiltelikin kauniin sinisenä.  Ajattelinkin tehdä juhlan kunniaksi pienen kyläkierroksen ja samalla nostaa viikon vaihteeksi kulutusrahaa ja ehkä kaupasta vähän sapuskaa pihan elikkoyhteisölle.  Otin Liisan mukaan, joten pääsin samalla kehumaan vuolaasti auton hehkuvaa Välimeren sineä.

Pankkiautomaatilla tuli ruutuun ilmoitus, ettei seteleitä ei siitä saa.  Ei sieltä kyllä kultaakaan tullut, ei edes  hopeakolikoita.  Ei ollut muuta tarjota kuin saldoa.  Onneksi lompsassa oli sen verran, että kissalle saattaisin ostaa pussiruokaa, ehkä muikkuja, siileille pari pussia pähkinöitä, niin ja itselleni vissyä kun olin päivän mittaan kaiken litkinyt.

Kaupan parkkipaikka oli ihmeekseni autoista aivan tyhjä.  Ihmettelin ääneen, että tuommoista ei usein ole arkisin tapahtunut.  Otin kumminkin kassin, varasin taskusta kärrypoletin, mutta kärrytkin olivat suojassaan kettingeillä kiinni.

Sitten jossain mieleni hämärässä sarasti tietoisuus, että taisikin olla joku arkipyhä menossa.  Heitin ilmoille pari pyhää sanaa ja ei muuta kuin harmistuneena kotiin. 

Ei saanut kissa muikkujaan - jos niitä yleensä olisi löytynytkään.  Onneksi tämän residenssin asukkaista ei kukaan ole ainakaan nälkään nääntymässä.  Jossain erämaan perukalla se voisi käydä kohtalokkaaksi, jos tällä kesät ja talvet samalla päällä yrittäisin pärjätä.

Ehkä huomenna on parempi päivä.