Kumma juttu, kun olematon päiväjärjestys menee sekaisin yksien Osakan kisojen takia.  Taidan olla semmoinen sohvanpohjaurheilija.  Aikoinaan jo isä suuttui minulle pahemman kerran, kun seurasi jotain talvikisoja korva kiinni radiossa ja kirjoitin innokkaasti väliaikoja paperille Hakulisen, Viitasen, Kusinin, Koltsinin hiihtäessä pyrynä metsän rajaan Tiilikaisen selostaessa jäyhään ja hitaaseen tapaansa.  Taisi Noponenkin maalailla maalailevalla, putipuhtaalla suomenkielellään.  Vielä tuntikaupalla kisojen jälkeenkin laskeskelin väliaikoja ja vauhdinjakoja, kunnes isä suivaantui ja repi kynän ja paperit käsistäni höpöjuttuina ja turhana touhuna.  Hän arvosti urheilusuorituksena vain sitä, kuinka monta mottia mies hakkaa halkoja lumisessa metsässä 30 asteen pakkasessa yhden työpäivän aikana.  Ei se tajunnut, että harjoitin käytännön matematiikkaa.
Nyt en tee kynätöitä, toljotan vain 42-tuumaistani laidasta laitaan keskellä yötä, kun miehet läkähtyvät 42-asteisessa Osakassa  42-kilometristään maratooniaan, monilla palkkionaan vai makaroonijalat ja ilmainen ambulanssikyyti tiputukseen.  Itse kyllä tankkasin huolellisesti: purkki olutta kutakin viittätoista kilometriä kohden, joten maalissa oli kolmannesta purkista vielä jäljellä noin kolmannes lämmintä litkua.  Kova laji eläytyvälle katsojallekin.  Holmen hoiti myös tankkauksensa hyvin, vaikka onkin sen näköinen, ettei siinä ole nestettä tipan tippaa: ahvenanmaalainen kelopuu, joka asuu Göteborgissa, ei ihme että pinna pitää.
Toista se on näillä suomensuomalaisilla.  Kuulamiesten käsi halvaantuu,  Mannisen reaktioaika on niin nopea, että on pukukopissakin kauan ennen muita, oikea salamanväläys.  Kruger sai Suomen kansalaisuuden ja liian tiukan Suomi-paidan, joka aiheutti pienen tekniikkavirheen ja heitti kuin tosi suomalainen vain voi.  Minäkin suhtaudun Pitkämäen tulevaan kisaan kuin tyypillinen suomalainen eli että ei siitä kumminkaan mitään tule, vaan heittää vain yhden tekokuun taivaalta alas ja tippuu jo karsinnoissa.  Eli kannustan supisuomalaiseen tapaan:  Tuu pois Pitkämäki, siellä urheillaan!  Että sitä ollaan niin isänmaan asialla.
Mutta niinhän se presidentti Koivistokin varotti elämöimästä yltiökansallisesti.  Eihän toki, me suomalaiset  olemme ehdottoman valmiita häviäömään jo etukäteen.  Entinen eteläafrikkalainen Krugerkin sen on sisäistänyt kiitettävän nopeasti.

Kannustettanpa loppuviikkokin suomalaisia urheilijoitamme kesän huonoimpiin suorituksiinsa, sillä tärkeintähän on kisoihin pääsy, ei hyvä tulos.