Siellä Seinäjoella menee tango, tetigi, tactum, tangere, kuten ne latinankieliset taivutusmuodot kantasanastaan menevät. Suomeksi koskea, koskettaa, liikuttaa, saada heltymään.

Minut - ja näköjään aika monet muut - vuosittaiset tangomarkkinat saa heltymään mahtipontisen tangon sykkeeseen.  Ison orkesterin soittamana ja taitavan tulkitsijan laulamana tangossa on selittämätöntä taikaa.  Mukaan tempautuva yleisö iskee sen pisteen iin päälle.

Vähän erilaista oli ennen, kun kesäisillä tanssilavoilla sitä iänikuista tankoa jumputti viisimiehinen, kotikutoinen orkesteri, joka olisi mieluummin esittänyt jotain ns. parempaa musiikkia, vaikkapa jatsia tai muuta ulkomaista.

Mutta tanssijat vaativat tangoa, jota sitten marssittiin naista edellä työntäen, kunnes seinä pakotti tekemään täyskäännöksen.  Eikä siinä toisia pareja väistelty.  Siitäköhän se nykyinen liikennekäyttäytyminen on mallinsa ottanut.

Mutta asiaan eli tämänvuotiseen finaalikarsintaan.  Taisi olla ministeri Paula Risikko, joka piti aivan näppärän ja varsinkin riittävän lyhyen avajaispuheen kutsuen lopuksi Juontaja Peltsi Peltosen lavalle kanssaan tangoon.  Ja heti alkuun tuli se pahempi krdinaalimoka.  Peltonen löntysti lavalle huonoryhtisenä ja puvussa, jonka henkarina oli toiminut varmaan viikon yhteen kyytiin.  Mitä hauskaa oli siinä, ettei kyseinen herra hallinnut edes tangon alkeita - eikä minkään muunkaan tanssin.

Oli hän sentään vuorosanansa opetellut ja artikulointi on riittävän selvää.  Mutta mitä hän koko ajan sieltä taskustaan etsi?  Peltsi sopisi erinomaisesti radiohommiin, mutta rento käytös ei tarkoita ryhditöntä epämääräisyyttä.

Peltsin juontajapari oli tullut samasta tuulitunnelista yhtenä tuomareista toimineen Keski-Suomen Radion entisen juontajan kanssa.  Vähän vierastin hänen habituksensa ja pohjanmaan murteensa välistä ristiriitaa. Ei siinä ollut ripaustakaan lakeuden kutsusta. Sanojen painotukset olivat jostain ulkomailta.

Tietysti kaikki finaalikarsintaan päässeet ovat erinomaisia laulajia ja rutinoituja esiintyjiä.  Nuori Amadeus Lundberg taisi jännittää aikalailla, eikä kappalekaan tainnut olla ihan sopiva.  Mutta toisessa, vapaavalintaisessa, poika näytti lahjansa - voi löytää vielä itsensä oopperalavalta.  Onneksi hän pääsi finaaliin.

Mervi Koposen laulusta en voi sanoa mitään, sillä hänen jumalaisen ihanat silmänsä estivät kuulotoimintani.  Olisin varmaan hukkunut niihin lähteisiin, jos olisin hänet silmästä silmään kohdannut.  Tuskin olisi ensiapuihmisiltä suusta suuhun-menetelmä elvyttänyt. Kansaa eivät silmät hurmanneet: ei päässyt loppusuoralle.

Tietysti se finaalikin on katsottava ja kuunneltava, vaikka oma lähdesilmäni ei enää laulakaan näissä skaboissa.  Joten muutenkin yksipuolinen romanssi jäi kovin lyhyeksi.  Mutta niinhän siinä aina käy.

Peltonen hei, yritä vähän oikaista itseäsi ja osta vaikka vähittäismaksulla uusi ja istuva puku.

Ole mies, äläkä pelle!