Aikoinaan sukulaistalossa oli piika, jolla oli vaikeuksia sanoa selvästi t-kirjainta.  Sitten tämä samainen piika alkoi seurustella saman talon rengin kanssa ja äiti siskonsa kanssa kyselemään, että minkäsmoinen mies se tämä renki oikein on.  Että onko oikein kohtelias ja hellä ja muutenkin kelvokas aviomieheksi..  Siihen piika vastasi topakasti, että on se ainakin hyvä yömies.  Sekös näitä hienohelmarouvia nauratti niin. että minäkin sitä juttua kerron vielä kuudenkymmenen ajastajan jälkeen.
Itse olen hyvä yömies, kun kirjoitan näitä juttujani yöaikaan, enkä työaikaan.  Päiväsaikaan katson eurosportilta olympialaisia, kun nyt on sitä löysää aikaa ja isoruutuinen vastaanotin sitä varten.  Tosin en jaksa aamuviidelta nousta katsomaan kakkoskanavan suoria lähetyksiä, kun olen vasta mennyt sänkyyn omalle puoliskolleni ja nukahdan puolessa sekunnissa herätäkseni sitten yleensä sateen ropinaan katossa.  Joskus aamupäivällä.  Jos Luoja on ollut hieman kitsas minulle lahjoja jakaessaan, niin kumminkin hyvät unen lahjat on antanut ja pelastanut  monilta hermoromahduksilta.  Kun panta on ruvennut liikaa päätä puristamaan, niin nukkumalla on panta löystynyt sopivan mittaiseksi.
Kävin äsken kissaa kurkkimassa.  Siellä se istui tien ravissa, eikä ollut kuulevinaankaan.  En sitä olisi huomannutkaan, mutta koulukkaiden suojaksi on jälleen sytytetty katuvalot.  Kissa tekeytyi kuuroksi, joten piti mennä hakemaan.  Tulihan se sitten vähän matkaa vastaan häntä pystyssä.  Kannoin herran sisälle ja ihan hengästyin siinä.  Ei kelvannut ruoka ja silitettäväksikin antautui ihan vain kohteliaisuudesta.  Kohta halusi takaisin elokuun iloihin.  Pitihän se päästää, että itse saa loppuyön rauhassa nukkua.
On se Kulkurikin ylen sankia yömies!