Tuulee ja paistaa, lehdet märkänee, ei kissakaan viitsisi tassujaan kastella vaan nauttii lempituolinsa lämmöstä hännänpää aika ajoin nytkähdellen pelkästä onnesta.  Se osaa ottaa syksystäkin irti kaiken hyvän. Niinhän me ihmisetkin, nami nami (yök).

Piti asiantuntijoilta kysymäni, että joko talvilintuja pitäisi ruveta lellimään rasvapötiköillä ja siemensekoituksilla.  Annoin kaiken maailman lintupoikueille syötävää pitkälle sydänkesään saakka yrittäen näin helpottaa emojen raskasta taakkaa.  Saattoi siellä olla joku isälintukin touhussa mukana, mutta ne muutamat eivät paljon touhuistaan visertele, etteivät menettäisi kasvojaan (tiedän yhden linnunkasvoisen naisen).  Hauska niiden pesueiden touhuja oli katsella, kun pörröiset, lentotaitoiset poikaset huutelivat siemenpöntön vieressä orapihlajan oksalla emoaan tuomaan kiireesti lisää sapuskaa siipiään kiihkeästi värisyttäen.  Välillä ne harjoittivat lentotaitojaan ajamalla toisiaan takaa tiheässä oksistossa.

Opettihan emo ne siemenpöntöllekin tulemaan, siilien astioista syömään ja vettä juomaan.  Rattoisasti meni lukuisia kesän tunteja pihan elämää seuratessa.  Ei tarvinnut teeveen ohjelmatietoja tutkistella, josko siellä tulisi jotain luonto-ohjelmaa Afrikan syökää toisenne - sarjasta.  Omassa pihassa oli enemmän sellaista Disney-tyyppistä sarjaa, jossa kaikki syövät vain ituja, siemeniä ja muita vihreän liikkeen hyväksymiä tuotteita.

Mutta ei niitä tipuja pidä pilalle lelliä.  Jossain vaiheessa niillekin pitää ilmoittaa, että menkää ja etsikää itse ruokanne, te rontit!  Ja olla vihaisen näköinen, että uskovat.  Uskoivathan ne, kun pönttö kumisi tyhjyyttään.  Pari oravaa kävi muutaman kerran pudottamassa kannen maahan, kun eivät heti uskoneet, että ihminen voi olla niin julma.  Tuijottivat minua pitkään ja vetoavasti häntä hermostuneesti nytkien. mutta määhän oon meiltä ja muut meiän krannist, niinkuin pohojalaanen uhoo, ja pysyin lujana.

Luulisinpa kuitenkin, että näihin aikoihin kaikki siivelle kykenevät kesälinnut ovat kompassinsa kalibroineet ja suunnanneet yli Euroopan Välimeren lintuturistipaikkoihin, ja kielitaitoiset vieläkin eteenpäin ihan Afrikan lintujärville ja savanneille.  Huoh, oispa siivet.  Huoh, osaispa lentää.

Niin, että pitäisikö näille tyhmänrohkeille isänmaanystävähömelöille avata talviterassi?