Esikoisen ottama tyylikäs valokuva on täysin sekoittanut Kulkurin pään.  Se suunnittelee jo elokuvauraa, kiertää kehää ja höpöttää itsekseen, että "kamera rakastaa minua, miksei siis elokuvakamerakin".  Yritin sille selittää, että on sen isännästäkin otettu kuva, jossa se näyttää Clint Eastwoodilta, vaikka raaka totuus on aivan toisenlainen.  Mutta Kulkuri vain tuhahtaa, ilmehtii eteisen kokovartalopeilille, ottaa erilaisia poseerauksia ja stunttijuttuja, kuten seinille kiipeämistä ja verhoissa roikkumista yrittäen samalla näyttää sekä coolilta että ensirakastajalta.  Ennen kuvaussessiota se oli ihan tavallinen kotikissa, mutta nyt...

Tänä aamuna se tuli herättämään minut puoli seitsemältä viikset vahattuina ja häntä tupeerattuna ja huuteli sitten vessan oven takaa lähiaikojen suunnitelmiaan.  Ensin hän filmaa koko perheen elokuvan "Kulkuri palaa kotiin".  Innostuin itsekin, kun tykkään siitä että paloautot piippaa, vesi roiskuaa ja kissan koppi roihuaa.  Kysyin vielä, että kai siinä kissan palamiskohtauksessa sentään käytetään sijaisnäyttelijää.  Kulkuri sanoi idiootiksi, sillä "palaa" tarkoittaa kotiin tulemista eikä kärventymistä.

Ei se sitä enempää jäänyt jauhamaan, sillä seuraava elokuva olisi "Kulkurin valssi", jossa hän on olevinaan kulkuri, vaikka on todellisuudessa aatelinen agronomi ja näyttämötaiteen maisteri. Naispääosaan se oli ajatellut yhtä nettiblondia, joka on vaeltelevan lossikuskin avioton tytär, jonka hän uhrautuvasti pelastaa jokirosvojen kynsistä ja korottaa Iirisrukan aatelisuuden jaloon seura- ja ilmapiiriin.

Edellisista filmeistä saaduilla voitoilla (Kulkuri on tietenkin myös tuottaja) hän kuvaa Kultarannassa ja Mäntyniemessä sekä Mai Lai´ssa (?) suuren budjetin tuotannon "Munkkiniemen Kulkuri ja hänen renkinsä Iisi", jossa Iisi-renki ryyppää ja rellestää ja isäntä saa tehdä kaikki puutarhahommat, kunnes palavakatseinen Kulkuri karkottaa Iisi-rengin Pirunsaarelle ja ottaa tilalle miellyttävän Wincentin, jolle hän maksaa reilun palkan, niin että Malmin Polgara voi tulla sisäköksi laittamaan mukavia pöperöitä.

Oli sillä monia muitakin juttuja mielessä, mutta siinä vaiheessa olin piiloutunut täkin alle enkä kuorsaukseltani kuullut enempää.

Kyllä se siitä, kunhan kelit pakastuvat. Vaikka paremmin se Siperia opettaisi.