Ulkona on ihan säällinen keli - ja kissa lepää isännän sohvalla yöjuoksunsa väsyttämänä.  Ei sekään ymmärrä perinteisen yöjuoksun todellista merkitystä.  Kuten ei isäntänsäkään, kun siitä on niin kauan.

Että tässä olla jollotellaan - kissa ja minä - vaimo istuu keittiön pöydän ääressä ihan näköetäisyydellä ja odottaa hernekeiton lämmitystä.  Lupasin ihan itse kuumentaa, kunhan olen ensin kirjoitellut muutaman kuolemattoman rivin täältä ikuisuuteen, joka oli kyllä ihan hyvä ja romanttinen elokuva.  Tuli vain mieleen se kohtaus siinä meren rannalla, kun mies ja nainen nousevat sinisen vaahtoavista meren aalloista hiekkaiselle laguunille toteuttamaan kohtalokasta avionrikkomisrituaaliaan läpimärkinä, huohottavina ja toisiaan syöden ja tsup tsup sensuroitu... Niin, että mahtoi siinä olla aktin jälkeen joka kolo olla täynnä hiekkaa ja kotona selittämistä.  En minä vain rupeis - ainakaan siinä rannalla silleen.

Niin, että jollotellaan.  Onneksi tuo Iso Paha tuli esiin sieltä avaruuden rannattomilta laitumilta, että pääsen taas heittelmään nuolia siihen suuntaan - kaikella ystävyydellä.  Kouluaikaan parhaan kaverinikin kanssa meillä oli tapana heitellä verbaalisia nuolia toisillemme - ihan vain urheilimielessä.  Eikä koskaan tapeltu tai riidelty.  Kaveruus sitten hiipui, kun tulivat nuo naiset, opiskelut ja muutenkin aikuisten meiningit.

Vaikka nuolia heittelenkin, en silti mikään Amorin jousiampuja ole.  Jos IP nyt rakastuu siihen nuoreen naiseen, joka sitä niin tiukasti halasi (kadekade), niin en ole syyllinen.  Päinvastoin.  Se villitys, joka mieheen iskee aina kymmenen vuoden välein kestäen noin yhdeksän ja puoli vuotta kerrallaan, on vain luonnon asettama ansa eli miehuuskoe.  Josko vielä kerran...

Tässä iässä jo tietää, ettei siitä kumminkaan mitään tule, ei lasta ei sitäkään.

Kissa meni kupilleen syömään raksuja.  Menenpä minäkin tästä kupilleni ja iltapäivätirsalle ja lopetan tällä kertaa tyhjän jauhamisen.

Ensi kerralla puhun kyllä täyttä asiaa.  Näytän, että osataan täälläkin käsitellä vakavia asioita syvällisesti ja pieteetillä.  Jota muinainen suomen kielen opettajani vakavasti epäili.  Ja hän tiesi asioita!