Kuka missäkin.  Blogirintamalla on normaalia hiljaisempaa, mutta kaupassa vallitsi villi markkinameno.  Jälkimmäinen johtui huomisesta pyhäpäivästä. Edellinen siitä, että suurin osa armaista naisblogisteista oli valmistautumassa vähintäänkin presidentinlinnan vuotuisiin juhliin.  Niihin on aiheena taas itsenäisyyspäivä, jota sattuneesta syystä vietetään aina joulukuun 6. päivänä - eikä se ole ns. siirtyvä juhlapäivä.  Osa taas valmistautuu meidän Maramme Nobel-kalaasiin.  Niitä juhlia ei joka vuosi vietetäkään Suomi-hengessä, joten kannattaa niihin laittautua oikein erikoisen kunnolla.  Siinä sitten laitetaan punaisinta punaa huuliin, hiukset ovat muutamalla satasella asetettu mielikuvituksellisesti, mutta tyylikkään vaatimattomasti, kalliit puuterit ja parfyymit aivastuttavat ihmisiä jo parin korttelin päähän, aidot diadeemit välkehtivät kilpaa lumenvalkoisten hammasrivien kanssa ja kansakunnalla kaikki on vähintäänkin hyvin.

Miehetkin ovat jo laittaneet sen paremman lenkkeilypuvun päälleen ja pesseet kainalonsa, kunnes vaimot ovat ohjanneet oikeisiin toimenpiteisiin.  Ukkoparat frakeissaan ovat todella säälittävä näky.  Lenkkareissa olisivat näyttäneet paljon luentevammilta.

On sitä täälläkin juhliin valmiatauduttu.  Kuopus tulee huomenna puolilta päivin hakemaan vanhukset esikoisen kuopuksen kastetilaisuuteen.  Se onkin semmoinen kalaasi, että jotkut muutkin kuin pappi saavat kahvia juodakseen ja kakkua syödäkseen.  Ja yksi pikkuinen saa komean miehekkään nimen.  Toivottavasti muistaa sen sitten isona ja kantaa sitä tarvittavalla arvokkuudella, kuten hänen loistavat esi-isänsä ja -äitinsä.

Elämä on.