Heti aamusta, melkein ennen heräämistä iski kauhea matkakuume.  Jonnekin oli päästävä ja äkkiä kanssa.  Laitoin sentään vaimolle kahvin tippumaan ja halkaistut sämpylät paahtimeen kaiken varalta.  Matkansa määrää ja äärtä ei tälläinen levoton kulkija voi koskaan etukäteen määritellä.

Niinpä lähdin mieli avoinna kohti suuria seikkailuja!  Avatessani ulko-oven piha huokui märkyyttään ja kissa muistutti olevansa nälissään.  Harvinaista kyllä, oli nukkunut koko yön sisällä naukaisten sitten anivarhain vaimon päästämään sen ulos.  Hämäsin itsenikin luullen nukkuvani, vaikka selvästi kissan närinä tunkeutui hermokeskukseeni.  Uudelleennukahtamislahjani pelasti minut tälläkin kertaa.

Pitihän toki kissalle antaa pihapöydälle kourallinen raksuja.  Lintujen syöttöastiassa oli sen verran pähkinöitä, että kyllä ripeä mies yhden maapallon kerkeäisi kiertää.  Siilitkin olivat rankan yösyönnin jälkeen sikeinä omissa puskissaan. 

Katsoin kumminkin ennen retkeni alkua postilaatikkoon, jossa oli KSML:n lisäksi paikallinen, keskiviikkoinen lehdykäinen.  Se on pakko lukea, vaikka ei siinä mitään olekaan.  Ei sen jälkeen, kun lopettivat julkaisemasta pilapiirroksiani, kun oli paljon tärkeämpiäkin kuvia, kuten syksyn hassuin porkkana, joka muistutti mutkalla olevaa sitä, tai kuvaa pilkkikilpailun voittajasta sylissään satagrammainen ahvenen mötkäle.  Kaikesta huolimatta olen lehtykäisen uskollinen lukija ja luen sen joka keskiviikko vessassa aamuistuntoni ratoksi ja ojennukseksi, sillä ovathan siellä myös seurakuntauutiset ja viimeisimmät poismenneet.

Kissa tulee perässä postilaatikolle vaatien aamusilityksiä.  Selkä on yhdeksäntuntisen makaamisen jälkeen jäykän oloinen, melkein kipeä, mutta miehen on nöyrryttävä itsetietoisen kissan edessä.  Samalla se houkuttelee minut penkille, hyppää itse pöydälle asettuen kyljelleen rapsutuksia ja hännän roskien poistamista varten.  Oravakin vetelee kiireellä viimeisiä pähkinöitä poskiinsa.  Itsellänikin herää vatsan sisustaa kaiveleva nälkä.

No, huomenna sitten toteutan haaveeni, heitän keppiin sidotun eväspussukan olalleni, viritän kuningas kulkureiden - laulun ja painun auringonnousun osoittamaan suuntaan.

Heti melkein huomenna.