Muutama ilta sitten päättyi pari realitysarjaa, joita seurasin aika tiiviisti.  Suosikkini oli Tanssii tähtien kanssa, taisi olla miljoonan muunkin.  Toteutus oli kaunis ja säihkyvä, juontajat selviytyivät urakastaan kohtuullisesti, tuomarit ammattitaitoisia ja jopa hauskoja ja tanssijat antoivat kukin parastaan.  Jopa se pakollinen köntyskin eli tällä kertaa turkulainen kiinteistövälittäjä.  Ei ole Turun vika, että vatsakumpu seilasi eri tahtiin pitkien jalkojen kanssa.  Mutta suu kävi siihen malliin, että se riitti yllättävän pitkälle.  Kisan puolivälin tienoilla alkutaipaleen paras, eli Lauran kehitys pysähtyi ja tilalle tuli naaman vääntely silmien muljautuksineen ja itse olisinkin ollut valmis pudottamaan hänet parilta viimeiseltä kierrokselta.

Finaalissa hän oli kuitenkin uudistunut ja oli parinsa kera illan paras pisteissä, mutta hävisi yleisöäänestyksessä säkenöivälle lemmenparille.  En sanoisi kuitenkaan mitään vääryyttä tapahtuneen, niin tasaväkisiä finalistit olivat.

Realityohjelmista Tansii tähtien kanssa on niitä positiivisimpia.  Upeat puvut, taitavat amatöörit ja kilpailijoiden keskinäinen hyvä henki saa katsojankin hyvälle mielelle.

Sitä vastoi Diili saa katsojan siunailemaan pukumiesten ja jakkupukunaisten tupeksimisia, jopa ylipäätuomarikin ainaisine inttämisineen vaikuttaa typerältä.  Toki tiedän itsekin, että päätuomari on saanut liike-elämässä saanut suuria aikaan ja kilpailijat ovat parhaimmistoa tuhansien hakijoiden joukosta.  Mutt Diilin perusajatus on ohjauksineen, tehtävävalintoineen ja leikkauksineen vedota katsojien huonoihin puoliin:  kateuteen ja vahingoniloon.  Hyvin se tehosi minuunkin, manasin ja naureskelin kaikkien osallistujien hömelyyttä ja avuttomuutta.  Lupasin itselleni olla katsomatta seuraavan maanantain ohjelmaa,  mutta maanantaina käänsin kolmoskanavalle  taas kahdeksalta.  Niin sain jokaviikkoisen peruskitkeryyden vuodatettua kilpailijoiden ylle.

Loppujen lopuksi oli yksi lysti, kuka sen hölmöilykilpailun voitti. Yhteenkään kilpailijaan ei voinut samastua.  Se onkin sarjan pahin vika, sillä tuli väistämättä mieleen, että tuotako tasoa yritysjohtajamme ovatkin.  Tiedän ja toivon olevani väärässä - ainakin noin yleensä ottaen.  Ensi vuonna jätän Diilin kuitenkin katsomatta ja nautin tähtien upeista tanssisuorituksista hyvillä mielin. 

Ellei sitten...