Ja niin saapui Kuopus vanhalla Toyotallaan kuin arkkienkeli Gabriel (sillä oli kylläkin ilmalaiva) ja ryhtyi pelastamaan pihaa ohikulkevien paheksuvilta katseilta ja omilta kompuroinneiltamme. 

Kuopus tarttui lujin ottein kolaan ja minä nilkutin Ka:n luo alkaen riisua sitä paksusta lumivaipastaan.  Entisen värisenä (jos uudesta autosta noiin voi sanoa) se sieltä paljastui.  Sointui hyvin ympäröivien kinosten sinisävyihin.  Hyräytin sen käyntiinkin ja lämmittelin itseäni - Kuopushan sai lämpimän reippaasta liikunnasta.  Ja sitä totisesti riitti!  Mutta oli kolan varressa lihasmassaakin kuin bobcatissa.

Ei siinä liene mennyt kahvituksineen ja syönteineen kuin kolmisen tuntia, kun oli käyty kaupassakin ja lumimies pääsi omille asioilleen, kun viikko oli mennyt reissuhommissa.  Toki oma aikansa niille naisillekin pitää järjestää.

Polvi olikin ollut aamulla melkein hyvässä kunnossa.  Pystyin ensimmäistä kertaa koko viikolla nukkumaan omassa sängyssä ilman älähtelyjä, jopa sikiunta.  Oli kylläkin kulkeminen periksi antavassa lumessa hankalahkoa ja kaupassakin ontuva erikson - tyylistä, mutta eteenpäin mentiin, eikä taka-askelia otettu.

Onpa talossa taas syömistä.  Kuopuskin toi mukanaan ensihätään valmiit ruoka-annokset.  Vaimo söikin satsin melkein kokonaan ja sen jälkeen kissa täydensi, Kuopukselta vei ateriankin tuhoaminen vain hetken.  Oma annokseni on edelleen jääkaapissa.  Ei vaan tehnyt mieli, vain pari tonnikalavoileipää kaupasta tultuani.  Huomenna uudestaan, ellen sitten yöllä havahdu murisevaan mahaan.

Polvi on tosin aika arka kaiken sen rasittamisen jälkeen, mutta mieli on tyytyväinen siitä, että maailmamme liikahti sentin verran eteenpäin.  Tai ainakaan se kaunis lumi ei enää pilkkaa minua leveillessään paikoissa, joissa sen ei kuulu olla.

Kulkurinkaan ei tarvitse enää loikkia lumireiästä toiseen yrittäessään tasaiselle tarpeentekopaikalle.  Ähä kutti, mitäs ei aikanaan suostunut hiekkalaatikkoleikkeihin.

Huomenna olisi vähän menoa iltapäivällä.  Saas katsoa, mitä siihen polvi sanoo.  Että kieltääkö sisäinen lääkärini ylenpalttisen touhuilun?  Vai kadutaanko vasta jälkeen päin.  Pitäisikö hakea apteekista semmoinen katumuspilleri.

Tänään kyllä juhlin kokonaisen vichyvesipullon voimalla.