Onko elämää nooppelin jälkeen?  Kas, siinä kysymys, joka pitää Maralle esittää.  Itse en uskaltaisi kysyä, vaikka olemme molemmat vanhoja (itse en niin vanha) rauhanmiehiä.  Tätä seikkaa jaksan toistuvasti korostaa, sillä eihän Maran tarvitse kissan häntää nostaa.  Tuskin niin matkustelevaisella miehellä edes on kissaa.  Mutta minulla on, ja sillä onkin niin komea ja tuuhea häntä, että sitä nostelee ihan mielikseen.  Kissakin sitä tykkää näyttää.
Mutta ärhäkkä se palkittu suuri mies on.  Ei kuulu kellekään. mihin hän palkintorahansa laittaa.  Taitaa olla sen verran rehellinen, ettei sano laittavansa hyväntekeväisyyteen.  Minä saattaisin höläyttää, että kutsuisin kaikki kaverit meille kaljalle ja kun korit kililisivät tyhjyyttään, niin kutsuisin viisitoista taksia viemään porukan jatkoille ja painuisin itse nukkumaan tai vaihtoehtoisesti kirjoittamaan blogiin siitä, miten jätkät kehuivat niin kauan kuin kaljaa riitti ja sitten taksista kuuluisi humalaisia kommentteja että kusipäähän se on kaikkine rahoineen eikä konjakista näkynyt jälkeäkään vaan itse kaiken juo kunnanjohtajan, johtavan lääkärin ja apteekkarin kanssa. 
On se jotenkin jäänyt nyt päälle tuo nooppeli.  Mutta kun se on aika harvinainen ilmiö.  Harvinaisempi kuin olympialainen kultamitali tai jääkiekon maailmanmestaruus.  Sillanpää ja yks epätavallinen Virtanen ainoat tähän mennessä.  Eikä se Sillanpää osannut kai laulaakaan, mutta saarnaääntä sillä oli kovasti joulupakinoissaan, oikein nuotin kanssa.  Sen olen jo aikaisemmin kertonut, että vaimo oli pikkulikkana istunut Frans Emilin sylissä siellä Hämenkyrössä.  Että vaimolla on ollut jopa läheinen sylikontakti noopelistiin.  Minä en taas ole Maraa edes tavannutkaan.  Mitä nyt lehdistä lukenut.
Joten turhaan tässä hehkutan, menen petiin sen kuuluisuuksien bongaajan viereen.  Täytyy huomenna kysyä, sattuiko se tuntemaan yhden Virtasenkin vielä.  Yritän pitää ääneni vapaana kateuden säröstä, etten paljasta maalaisuuttani.  Vaikka kyllä se taitaa tietää, kun on oltu naimisissa sentään neljäkymmentäkaksi vuotta.  On sillä ollut kestämistä!