Tuo otsikko voisi hyvin riittää.  Kun Polgara keksi jo moittia, kun olin yhden illan raportoimatta joutavaa oloani.  Ripittihän se kuin entinen opettaja, että jäikö kotiläksyt tekemättä, kun ei käsi nouse eikä ääni kuulu.  Kotiainekin lie unohtunut kotiin.

No, oli ne kotitehtävät yleensä tehtynä, ainakin välttävästi.  Joskus piti matikan tehtävät kopsata välitunnilla viisaammalta, kun ei kotona heti tajunnut ja kun ulkona jo pelasivat jalista ja yksi jännä kirjakin oli lukematta ( ja jatkuu yllä olevan otsikon mukaisesti).  Tahtoivat ne todistuksen numerotkin olla lukuaineissa sitten enempi välttävän puolella.  Että hyvin oikeudenmukaisia olivat opettajat.  Tilastolliset poikkeamat sallittakoon.

Kävin viimeksi kaupassa lauantaina, joten piti tänään käydä katsomassa, että millaisia ihmisiä siellä nykyaikaan käy.  Samanlaisia mölliköitä olivat, ei edes yhtään tuttua sattunut, jotta olisi voinut jäädä  turhia turisemaan käytävän tukkeeksi. 

Aamulla tuli todistettua, että nukkuminen lisää älykkyyttä.  Eilen tyhjensin pakastin - jääkaapin pakastinosan ja laitoin sen sulamaan, kun siellä oli hyvin alaskamainen tunnelma.  Käänsin säädön pohjille, mutta eihän se illan mittaan kunnolla sulanut, joten jätin oven yöksi auki ja tasalaitaisen pesuvadin ja muutaman imulykyisen liinan keräämään sulaveden.

Aamulla - juuri ennen heräämistä - tajusin, että kääntäessäni pakastimen säätöä en ollut kuullut minkäänlaista napsahdusta.  No, ykkösellehän se oli jäänyt.  Nollalle kääntäminen vaatikin sormelta melkein voiman käyttöä. Sekä niin hankalassa paikassa, että fikkarilla piti näyttää.  Alkoi sitten loppu jää sulaa silmissä kuin napa-alueen jäävuoret.  Onneksi ulkovarastossa on nytkin -12 astetta, ettei ihan lörtsyjä tule.  Ne ovatkin tuollaisia käsitavarapakasteita.  Pitkäaikaiset syväjäädytetyt (mammutit yms.) ovatkin isossa pakasteessa, jonne ahtauteen onnistuin sijoittamaan herkimmin sulavat jäätelöt.

Niin, että uni lisää älykkyyttä.  Pääsisiköhän yli sadan, jos nukkuisi vaikka kaksi kuukautta putkeen?  Voisi sitten sanoa, että on satakymmenen lasissa, kuten ne älykköjääkiekkoilijat tahtotilansa persoonallisesti ilmaisevat.  Minullakin voisi herätä ikioma tahtotila, tekisin sitten parhaani ja katsoisin että mihin se riittää.  Jos vain vahvuudet riittävät, nimittäin niissä laseissa.

Polga, riittäkö tämä tältä illalta?  Vai viestittäisikö Kulkuri taas Vinskille, että lirautapa vähän.

Huomenna yritän taas uutta älyn riemukirjoitusta.  Ellei sitten kymmenen tunnin uni puolita äo:ta.  Siinä tapauksessa kirjoitan vain ihan tavallisen romaanin.