Eilen olin kauhian hämmästynyt, kun tuli tosiaan sateeton ja lämmin päivä.  Lisää hämmästyin, kun löysin kalahyllystä kaksi muikkupakkausta.  Ihan säikähdin ja astuin askeleen taaksepäin, vaikkei muikuilla piranjan hampaita olekaan.  Nappasin paketit kiireesti kärryyni iloiten jo etukäteen Kulkurin ihastusta tuomisiini.
Kissa makasikin pihassa pajupuskan muodostamassa auringolta suojaisassa kolossa.  Kohteliaana kissana se nousi tietysti tervehtimään puuskuttavaa ja intoilevaa isäntäänsä.  Kaivoin toisen muikkupaketin kassista esille kuin suurenkin aarteen, avasin sen ja laitoin muikean muikun pihapenkin päähän kissan ihasteltavaksi.
Hetken se sitä haisteli hyvin tarkkaan, käänsi sitten selkänsä, tassutteli penkin toiseen päähän jääden muina kissoina tarkkailemaan läheisen lepän oksalla pyrstöään heiluttelevaa harakkaa.
Hämmästyin jo kolmannen kerran:  että muikku ei muka kelpaa, ei voi olla totta.  Otin näytemuikkua pysrstöstä ja heilutin sitä kissan naaman edessä niin. että sen pitkät viikset heiluivat (tosin etummaiset ovat kuluneet paljosta pusikoissa kulkemisesta).  Harakka vaikutti kiinnostavammalta.  Revin muikun palasiksi kissan kuppiin ja tyrkkäsin sen herran eteen..  Se ryhtyi nuolemaan vasenta etukäpäläänsä.
Olin hyvin loukkaantunut.  Sen uhrautuva isäntä talsii paahtavassa helteessä kilometrikaupalla lämpöhalvauksen uhalla ja vakavasta nestevajauksesta kärsien onnistuen nappaamaan viimeiset herkut ahneiden mummojen koukkunenien edestä ja heidän hiljaisia kirouksiaan paeten - ja tässä sitten on kiitos siitä kaikesta.
Heitin muikunpalat vihaisena lepän juurelle.  Menköön sitten harakoille koko muikku!  Harakan silmät vilkkuivat epäluuloisina.  Variskin raakkui jossain kauempana.  Revin hikisen paidan yltäni ja raahasin kauppakassin muikkuineen sisälle luolaamme.

Tänään paistoin ne pikku muikut, tietysti ensin siivottuani ne ulkona.  Kissaa ei näkynyt.  Ähä kutti, katti, sanoin ääneen kärpästen surratessa ympärillä.  Ruis- ja ohrajauhoja, suolaa ja sitruunapippuria, öljyä ja voita pannulle - ja avot, niistä tuli rapean maukkaita.  Ruisleipää ja maitoa ja päälle päivärit.  Kyllä taas kelpaa ihan hämmästyttävän hyvin.