Ryhdyin laatimaan upouutta kirjoitusta otsikolla Intiaanikesä.

Se olisi ollutkin mullistan uusi kannanotto suomalaiseen syyskesään.  Olin juuri päässyt käänteen tekevään vaiheeseen kirjoituksessani, kun kone ryhtyi kesken kaiken päivittämään tietojani.  Käski vain odottamaan.  Koska oma muistini ja keskittymiskykyni on jo jossain määrin rajoittunut ja muutenkin ollut - niin kauan kuin muistan - hattaran kevyt, niin en nyt sitten muistakaan...

Kas, siinäpä kysymys, en vaan muista.

Eli laittaisin etusivun uusiksi, mutta en keksi tähän hätään yhtään mitään.  Että terveisiä molemmille lukijoilleni.  Menenkin pakastimelle kaivamaan meille jäätelötikut ja aurinkoiselle pihalle varjoon istumaan.

Ai niin, kirjoitinkin intiaanikesästä.

Nauttikaa tekin ja laittakaa sulka hiuksiinne.  Niitä sulkia pihan harakat tiputtelevat maksuksi makupaloista.