Luin äskettäin lehdestä, että kaupungin kesälampaat oli poistettu laitumiltaan.  Ensin ajattelin lievästi surullisena, että siihenkö sen lauman kesäloma sitten päättyi.  Että kaupungin johto nauttii lähiaikoina tärkeiden kokoustensa palkkioina hyvin valmistettua lampaanviulua pienenä vihjeenä siitä, että olisi hyvä jotenkin ratkaista se iänikuinen konserrttisalin paikka.

Mutta ei kun ei.  Katras olikin kuljetettu - oikein lentoteitse - Berliini - nimiseen kaupunkiin ja jätetty laiduntamaan kunnolla aidatulle alueelle, jossa niiden käskettiin tehdä parhaansa ja katsoa sitten, mihin se riittää.  Jonka jälkeen lampaanohjaajat vetäytyivät omiin pippaloihinsa ja lupasivat palata parrasvaloihin, kunhan digikameroita ja tv-kuvaajia on paikalla riittävästi.  He kyllä itse kertoisivat, kenen ansiota menestys oli.  Sillä eiväthän lampaat osaisi kuin mäkättää.

Tälläkin kertaa sattui sattumaan juuri niin, ettei se lammaslauma muuta osannutkaan.  Säntäilivät nauhat auki sinne tänne ja hyppelivät vinksin vonksin niin, että kukaan paimenista ei näyttänyt naamaansa kenellekään vaan olivat kuin pissis urheilutossussa.

Kukaan ei antanut lausuntoja kenellekään, paitsi yksi loikkari mäkätti asiasta kuultuna, että kysyjän syytä kaikki tyynni.  Että ei pitäisi mennä asettelemaan paineita herkälle lampaalle, joka on vuosikausia esittänyt olevansa pässi, ihan kuin se yksi poika, joka oli eksynyt tyttöjen vessaan.  Ei sillä, että kukaan olisi nähnyt, mistä raosta kyseinen kana pissii.  Mutta kokeita luvattiin kumminkin tehdä. Tosin vanhemmat vannoivat molemmat olevansa varmoja asiasta.  Tosin ei tarkkaan ottaen seljennyt, että mistä he olivat varmoja.

Ei ollut kyseisellä kotimaisella lampaalla enää edes sarventynkiä päässä, vaikka oli niillä komeillut monta vuotta.  Jalat vain olivat olleen väärinpäin, joka sekin oli median syytä, kun kirjoittavat kritiikittömästi kaiken sen, mitä hän suustaan päästää.  Mutta leipäähän ne selostajatkin yrittävät perheilleen leipoa laulaen samoja lauluja kuin silloin ennen, jolloin ei ruskeista kirjekuorista kukaan alan mies tiennyt mitään.

Mutta Citius, Altius, Fortius - ihan isoilla alkukirjaimilla.  Niinhän se yksi Cubartain sanoikin, että maasta se lammaskin ponnistaa.  Eli auch ich bin ein berliininmakkara und panem et circenses.

Eli minäkin tykkää leivästä ja sirkushuveista.  Ei pelkästään leivästä, vaan myös lampaasta saamme täytettä arkeemme.