Kävin ostamassa taulun.  Ei tarvinnut huutaa, sillä en ollut Bukowskilla.  Vaan tuossa lähikirppiksellä kävin ja Ostin Pekka Laihon maalauksen, joka on signeerattu v. -95.  Kirpparimies sanoi maksaessani, että moni sitä on katsellut, mutta eivät ole ymmärtäneet.  Minä ymmärsin koko rahan edestä, joka oli parin setelin suuruinen.

Siis selvä merkki siitä, että jotain taikaa siinä maalauksessa on.  Se on suhteellisen pieni, jotain 60 kertaa 40 ja väreiltään hillitty, aiheeltaan lato-  tai aittamaisema.  Siis jokseenkin pelkistetty.  Kuin pohjanmaalainen lakeusmaisema, vaikka lakeudesta ei ole merkkiäkään.  Mutta tunnelmaa riittää ja siitä tuossa taulussa pidänkin.

On minulla toinenkin P. Laiho, v. 87 signeerattu, saman kokoinen ja tyylinen kuin nyt hankkimani.  Se tuli vaihtaessani joskus 80-90 lukujen vaihteessa taidevälittäja Aumasen kanssa omia tussitöitäni muutamaan hänen hallussaan olevaan öljyvärityöhön.  Eikä joukossa ollut valitettavasti yhtään Edefeltiä eikä Picasssoa.  Mutta eipä ole tainnut Aumanenkaan rikastua minun töilläni, vaikka sanoikin sijoittavansa tulevaisuuteen.

No, se tulevaisuus on mennyt jo aikoja sitten.  Mutta itse naureskelen vieläkin hänen hervottoman hauskoille jutuilleen persoonallisista taiteilijoista, joiden kanssa hän oli istunut iltaa ja/tai ottanut kuppia. Erään kanssa ottanut karhunpainiakin tuvan laajalla lattialla.  Joku tosin kertoi, että pilalle on Aumanenkin mennyt:  on nykyisin raitis mies!

On minulla tallessa yksi Aumasenkin maalaama taulu - ihan vain sijoituskohteena. 

Että nyt vain topeksin kattoon ja odottelen, että Laihon ja Aumasen arvostus nousee pilviin.  Tosin odotusajasta voi tulla hyvin pitkä. Taiteilijoiden terveet elintavat hidastavat huomattavasti heidän taiteensa hintakehitystä.   Niin että pojat:  älkää sitten heittäkö noita tauluja roskakoriin sitten joskus, kun varsinkin Esikoisella on tapana heittää pois hyväkin tavara - isoisänsä tapaan.  Kannattaa katsoa ensin netistä se päivän markkinahinta.

Taulukaupan juhlistamiseksi söimme pihassa vaimon kanssa samalla reissulla ostamani litran mansikkatuokkosen sisällön.  Olivat makeita niin, että ihan melkein nauratti.