eli maistuu vapulle.  Tosin en itse Vappua ole päässyt maistamaan, en edes nuolaisemaan.  Kun en ole tavannut Vappu Jurkkaa, Vappu Tuomiojaa tai Vappu Taipaletta elävänä.  Vaikka olemme molemmat osapuolet eläviä olleetkin.  Mutta olen nähnyt vain teknisten välineiden välityksellä, joten ei siinä pysty nuoleksimaan - edes henkisesti.  Oikeasti tavatessa olisin kyllä luikutellut häpeämätöntä imartelua upeasta näyttelijän työstä, sinihiuksisesta sanavalmiudesta tai pyyteettömästä lääkärin työstä.  Olisin kyllä saattanut sekoittaa henkilöt joihinkin toisiin, mutta kerrankos sitä sattuu - varsinkin Iisille.

Kuten kerran Kansalaisopiston kevätnäyttelyn avajaisissa, jossa kuvien ja veistosten tekijät esittelivät talven töitään.  Näissä tilaisuuksissahan laitetaan ylle hieman parempaa vaatetta ja tarjoillaan mehua ja pikku purtavaa.  Tällä kertaa paikallinen kulttuuriystävällinen kauppias oli sponsoroinut jopa pari pulloa kuohujuomaa.  Väkeä kertyikin paikalle yllättävän paljon ja opiston rehtori valmistautui pitämään puheen.  Koska veistoryhmän vetäjä oli joutunut lähtemään opetuskeikalle muualle, niin pitihän rehtori asianmukaisesti esitellä kansalle ja etenkin niille, jotka olivat vierailta paikkakunnilta.  Monet vuodet mukanaolleena katsoin sen kuuluvan toimenkuvaani.

Esittely menikin muuten ihan sutjakkaaksi, mutta yksi pieni virhe sattui:  esittelin naisrehtorin paikkakunnan lukion miesrehtorin nimisenä!  Eivätkä nimet edes muistuttaneet toisiaan, henkilöistä puhumattakaan.

Eihän kukaan voi tuollaista mokaa tehdä.  Paitsi Iisi. Puheenpitäjä tietysti korjasi asian hekotellen, mutta vilkaisu minuun oli tappava.  En kuitenkaan kuollut, vaan napostelin urheasti pari kuohujuomaa kekseineen, enkä edes tukehtunut muruihin, vaikka mieli tekikin, esitellen samalla henkevästi esillä olleita töitä.  Keskustelukumppanit tuntuivat olevan harvinaisen rennolla tuulella hymyillen leveästi, vaikka olisin kertonut maailmanlopun koittavan puolen tunnin kuluttua.

Olihan kevät, aurinko paistoi ja tuuli kävi leppeänä nostatellen hiekkaisella pihalla veikeitä pölypilviä ilmaan.

Rehtori, nyt jo hänkin eläkkeellä, on sen jälkeen suhtautunut Iisiin jonkinlaisin varauksin.

En tosin ymmärrä, miksi?