Jo tangomarkkinoiden finaalin ensimmäisen kierroksen jälkeen oli selvää, että lopputaistossa olisivat Kaija Lustilla ja Amadeus Lundberg. 

Toki muutkin olivat upeita esiintyjiä ja laulajia, mutta nuo kaksi olivat prima inter pares.

Pidin Kaija Lustilaa suosikkinani aina viimeiseen esitykseen asti, jossa molemmat esittivät saman sävellyksen:  Seinäjoen tangomarkkinoiden juhlatangon, argentiinalaistyylisen ja esittäjälleen varmasti haastavan tulkittavan.

Kaija Lustilan tulkinta oli kuitenkin pieni pettymys.  Vaisun oloinen, runonlausuntaa muistuttava.  Ikään kuin hieman epävireinen, joka on usein tyypillistäkin argentiinalaiselle tangolle, jossa usein tanssijapari ja itse tarina on pääosassa.  Kaijan osa olikin olla taustalaulaja, kaipasin jopa sitä toisiinsa kietoutunutta tanssiparia antamaan musiikille sen tulisuuden.

Jännityksellä odotin Amadeuksen tulkintaa; kestäisikö nuoren miehen kantti? Semifinaalissa ja jopa finaalin ensimmäisessä esityksessä oli selvää jännittyneisyyttä.

Ensimmäiset tahdit melkein tyrmäsivät.  Mikä meno, mikä lento!  Nuori mies aloitti vakuuttavasti kuin vanha tekijä.  Mistä hän yht´äkkiä löysi sen herkkyyden ja äänen värin ja juuri sen oikean tulkinnan?  Tuntui siltä, että orkesterikin sai soittoonsa uutta säihkettä ja eroottista värinää.

Sitähän minä odotin nimenomaan Kaija Lustilalta!

Eitysten jälkeen suosion osoituksistakin kuuli, kuka on Kuningas.

Pojasta tuli mies yhden yhden tangon aikana!  Onnea ja menestystä.